perjantai 24. joulukuuta 2010

#246: Viisi vuodenaikaa

Lähtökohtaisesti olen aina kategorioinut Kaukoidässä tuotetut (taide)elokuvat kategoriaan KP. Ennakkoajatuksiltaan paljolti uskonnon, henkien, uskomusten ja muun vastaavan piirissä pyörivät leffat eivät vain olen omaa, hyvin rajattua leffamakuani hivellet.


Viisi vuodenaikaa osuu juuri tähän genreen ja ehdottomasti yksi leffoista, jota en missään nimessä olisi katsonut ilman tätä leffaprojektia. Kim Ki-dukin ohjaama elokuva vaikutti kuitenkin sopivan rauhalliselta väijyttävältä jouluaaton ähkyyn, jolloin ainoa vaihtoehto oli muutenkin paikallaan oleminen, pienikin liikkuminen teki kinkun ja muiden lisukkeiden täyttämän vatsan takia olon vähintäänkin tuskaisaksi.


Viisi vuodenaikaa on viiteen pätkään jaettu episodielokuva, joka pyörii enemmän tai vähemmän mestarin ja hänen oppipoikansa ympärillä. Kuten hyvä-paha-tematiikkaa yhdistelevät leffat yleensäkin, mestari on vanha ja viisas ja oppipoika nuori ja tyhmä. Leffa alkaa keväästä ja päättyy neljän vuodenajan myötä jälleen kevääseen.


Jo ensimmäisestä episodista alkaen elokuva nappaa voimakkaasti mukaansa ja olikin ensimmäinen leffaprojektin elokuva, jonka katsoin yhdeltä istumalta loppuun. Lähes kokonaan lammella ja lammella sijaitsevassa mökissä/temppelissä tapahtuva leffa on jumalattoman kaunis, jossa vuodenajat ja niiden vaihtuminen pääsee todelliseen rooliin.


Elokuva kertoo todella vähin elein sen, mistä ihmiselossa perimmältään on kysymys. Elämä on mestarille ja varsinkin oppipojalle valintoja, joista oppi tuntuu tarttuvan vain kantapään kautta ja samanlaiset virheet kiertävät sukupolvelta toiselle.


Ennakko-odotukset kääntyivät siis todellakin ympäri ja elokuva oli yksi puhuttelevimmista pätkistä, mitä olen kuunaan nähnyt. Pisti kerrankin miettimään.


Ainoa negatiivinen asia, joka elokuvassa jäi mietityttämään oli se, miten vanha mestari pääsi aina kyttäilemään lammen rannalle oppipoikansa touhuja, vaikka mökin laiturissa oli vain yksi vene. Mestari taisikin olla jonkinmoinen meedio muutenkin.


Viisi tähteä


Nukahtamiskerroin: Nolla nukahdusta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti