Leffaprojektin ensimmäinen todellinen yllätys tapahtui eilen illalla. Odotukset eivät todellakaan olleet korkealla kuorittuani Juhlat-nimisen dogmaleffan muoveista ja ladattuani sen dvd-soittimeen. Käsivarakuvaus, epätarkan oloinen kuva ja yksinäinen mies kävelemässä autiota tietä pitkin antoivat osviittaa todella pitkästä tunnista ja 40 minuutista.
Tunnelma kääntyi nopeasti, tosin elokuvan katsoneet tietävät, ettei mihinkään hirvittävän riemukkaisiin tunnelmiin leffan nimestä huolimatta. Harvoin olen kokenut leffan parissa niin pysähdyttäviä kokemuksia kuin Juhlia katsoessani.
Juonta voi googlailla tarkemmin, mutta summattuna erikoinen joukko sukulaisia kerääntyy juhlimaan isukin 60-vuotispäiviä. Leffan todellinen käännekohta tapahtuu pian alun jälkeen erään isän pojan juhlapuheen muuttuessa iloisista tunnelmista varsin synkäksi. Ja tämän tematiikan ja vahvojen hahmojen tiimoilla kuluukin koko elokuva.
Kerta kaikkiaan pysäyttävä kokemus ja järkyttävä elokuva muutenkin. Ja yksi harvoista yhdeltä istumalta katsomistani leffaprojektin elokuvista.
Viisi tähteä
Nolla nukahdusta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti