tag:blogger.com,1999:blog-67884047641018223042023-11-16T03:59:08.557-08:00100 leffaaVille Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.comBlogger39125tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-80650585988843910362011-06-25T03:14:00.001-07:002011-06-25T03:14:58.890-07:00#210: Ystävät hämärän jälkeen<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhk7Vm4M8yWZNLt_m4I0TCYM1SO4zTl0MH3dxcjucD70VSsXX8J1iVps7wq8zziEjjz08_nTT0b_0jcZhzfShyphenhyphenSK3Q7oaQEvi7ai7ZxJljNwXSrFMIdY_Lijx9H0RAeaFqIotObN9X6Bw/s1600/plaza.fi.jpeg" onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 211px; height: 301px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhk7Vm4M8yWZNLt_m4I0TCYM1SO4zTl0MH3dxcjucD70VSsXX8J1iVps7wq8zziEjjz08_nTT0b_0jcZhzfShyphenhyphenSK3Q7oaQEvi7ai7ZxJljNwXSrFMIdY_Lijx9H0RAeaFqIotObN9X6Bw/s320/plaza.fi.jpeg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5622098817335677362" /></a><p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545"><b>Vampyyreita ei minunkaan kaltainen realisti ole pystynyt viime vuosina välttämään ainakaan julkisuudessa. Sen sijaan olen onnistunut sivuuttamaan kaikki Twilightit ja ylipäänsä kaikenlaisen yliluonnollisuudet aina, joten Ystävät hämärän jälkeen -elokuvaan suhtauduin luonnollisestikin huomattavan suurella varauksella.</b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545; min-height: 16.0px"><b></b><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545"><b>Paperilla Ystävät hämärän jälkeen kuulostaa kamalalta: ruotsalainen vampyyrielokuva, jossa 12-vuotias koulukiusattu poika ystävystyy samanikäisen verenhimoisen vampyyrin kanssa. </b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545; min-height: 16.0px"><b></b><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545"><b>Todellisuudessa Ystävät hämärän jälkeen onnistuu aika hyvin ohittamaan vampyyrimäisyyden ja keskeiseen osaan elokuvassa nousee 12-vuotiaan pojan kohtalo kiusattuna ja yksinäisenä kaverina sekä hänen syväksi muuttuva ystävyys vampyyrityttö Eliä kohtaan.</b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545; min-height: 16.0px"><b></b><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545"><b>Draamallisesti elokuva toimii koko kaksituntisen ajan ja ainakin minulle elämäni ensimmäinen vampyyrielokuva toimi yllättävän hyvin. Ei nyt ihan neljää tähteä, mutta ei tosin kahtakaan.</b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545; min-height: 16.0px"><b></b><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545"><b>Kolme tähteä</b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545; min-height: 16.0px"><b></b><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545"><b>Nolla nukahdusta</b></p>Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-18438971560536538542011-06-25T03:13:00.001-07:002011-06-25T03:13:52.032-07:00#208: Ed Wood<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgo9Ytqig4FhxnxajCGUVeYNKApIhvRlu51Wp3sBHta9rqso1jtEBK6JRYsXIpapuIYp0xzpDHFpNrWp7UxkhzsrVLa6_HIaY7TlWrbv6_aR2jv_BuX4dK56uj85eR_0gCJP9tf3240sA/s1600/edwood.jpg" onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 222px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgo9Ytqig4FhxnxajCGUVeYNKApIhvRlu51Wp3sBHta9rqso1jtEBK6JRYsXIpapuIYp0xzpDHFpNrWp7UxkhzsrVLa6_HIaY7TlWrbv6_aR2jv_BuX4dK56uj85eR_0gCJP9tf3240sA/s320/edwood.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5622098557933436690" /></a><br /><p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545"><b>Tässä leffaprojektin aikana on tullut välteltyä muutamia elokuvia ja genrejä. Koska tällainen genrevälttely perustuu ennen muuta omiin ennakkoluuloihin tietyistä elokuvista ja lajityypeistä, listan läpikäyminen järjestyksessä on omiaan vähentämään näitä turhiakin ennakkopelkoja.</b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545; min-height: 16.0px"><b></b><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545"><b>Johnny Depp ja Tim Burton on yksi yhdistelmä, jota olen pyrkinyt välttämään.</b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545"><b>Miesten seitsemästä yhteisestä leffasta olen nähnyt vain Saksikäsi Edwardin eikä muita ole oikeastaan tehnyt mieli katsoakaan.</b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545; min-height: 16.0px"><b></b><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545"><b>Ed Wood on näiden miekkosten toinen yhteinen tuotos Saksikäden jälkeen. Maailman huonoimmalle leffaohjaajalle tehty mustavalkoinen kunnianosoitus olikin yllättävän tavallinen elokuva, siis tavallinen Depp/Burton-akselilla. Ja sehän sopii minulle! Aivan mahtavaa kamaa kerta kaikkiaan ja varsinkin Martin Landau upeana Bega Lugosina loihti leffaan sellaisen tunnelman että oksat pois!</b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545; min-height: 16.0px"><b></b><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545"><b>Viisi tähteä</b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545; min-height: 16.0px"><b></b><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 18.0px; font: 13.0px Times; color: #454545"><b>Nolla nukahdusta</b></p><div><b><br /></b></div>Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-66206359065387951492011-06-07T11:18:00.001-07:002011-06-07T11:23:30.904-07:00#209: Täydellinen rikos<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZ58pXM2V3ezl6dquh4ZqgJpVgbh0jEzgTCAilzagxUJRG-HLuOZ6ybV9kgnmMqasb6veLcFUwHlfOS7mFAWGWgw6FCZ3q9jIwkfzVOua2laC-r390b5ylrYqHnz7zYPPALPLN4pCKCw/s1600/images.jpeg" onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 183px; height: 275px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZ58pXM2V3ezl6dquh4ZqgJpVgbh0jEzgTCAilzagxUJRG-HLuOZ6ybV9kgnmMqasb6veLcFUwHlfOS7mFAWGWgw6FCZ3q9jIwkfzVOua2laC-r390b5ylrYqHnz7zYPPALPLN4pCKCw/s320/images.jpeg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5615544000236609458" /></a>Hitchcockin Köysi oli yksi leffaprojektin ensimmäisiä pätkiä ja taisin jo sitäkin aikanaan vuolaasti hehkuttaa. Jostain syystä Köysi ja tämä Täydellinen rikos (Dial M For Murder, 1954) ovat jääneet Hitchcock-listaltani näkemättä, mutta hyvä, että tuli nyt erehdys korjattua.<div><br /></div><div>Täydellinen rikos lienee Hitchcockia tyypillisimmillään. Tapahtumat sijoittuvat jälleen pääosin yhteen ainoaan paikkaan, tällä kertaa huoneistoon, jossa pitäisi tapahtua täydellinen vaimon palkkamurha. Kuten arvata saattaa, kaikki ei mene aivan suunnitelmien mukaan ja edessä onkin poliisitutkinta asioiden todellisesta laidasta.</div><div><br /></div><div>Täydellinen rikos ei ehkä ole näyttelijäsuorituksiltaan esimerkiksi Köyden veroinen suoritus, vaikka naispääosassa Grace Kelly nähdäänkin. Juoni ja sen käänteet saavatkin pääosan tässä mainiossa, mainiossa elokuvassa!</div><div><br /></div><div>Neljä tähteä</div><div><br /></div><div>Nolla nukahdusta</div>Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-30601672303344740812011-05-22T10:45:00.001-07:002011-05-22T10:50:51.132-07:00Big Fish<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2O26UEhckWv_1WV2mXz05Y1jic7dr215nk04BIV3JuNj8Da2JCy7MoHw6-GCRxN8L9BQZKjErMRHcVa3WFVE2xgKkLQNgXfREFfHwsD5wep3TUFhmfSfU2Wnt9xZtbhus9dE9o3T4Rg/s1600/0810big_fish.jpg" onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 216px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2O26UEhckWv_1WV2mXz05Y1jic7dr215nk04BIV3JuNj8Da2JCy7MoHw6-GCRxN8L9BQZKjErMRHcVa3WFVE2xgKkLQNgXfREFfHwsD5wep3TUFhmfSfU2Wnt9xZtbhus9dE9o3T4Rg/s320/0810big_fish.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5609598171918192962" /></a>Leffaprojekti on ollut tauolla jonkin aikaa, kun tv-sarjat ovat vieneet voiton. Uusin suosikki on <a href="http://www.nbc.com/parks-and-recreation/">Parks and Recreation</a>, joka taitaa pyöriä <a href="https://secure.mtv3.fi/kanavapaketti/">MTV Komedialla </a>kotimaisella nimellä Puisto-osasto. Jos ei ole tuttu sarja ja The Office -tyyppinen huumori kiinnostaa, niin tsekatkaapa. Pikkukaupungin puisto-osaston toimistotyöntekijöistä kertova sarja on _huikea_.<div><br /></div><div>Ja sitten asiaan. Tim Burton. Hieno mies, mutta hänen tuotanto on aina ollut vähän turhan korkealentoista minun mieleeni. Ehkä Saksikäsi Edward vielä menettelee, mutta muuten en ole mitään suuria hurraahuutoja hänen leffoistaan saanut. </div><div><br /></div><div>Big Fish menee ehkä osittain samaan genreen kuin Forrest Gump, vaikka Evan McGregorin esittämä päähenkilö onkin aavistuksen verran enemmän tajuissaan ja tästä maailmasta kuin Hanksin Gump. Joka tapauksessa, Big Fish on melko eeppinen kertomus kaverista, jonka elämä on tarinoiden siivittämää ja tavallisestakin riiausreissusta mies osaa rakennella maailman mahtavimman tarinan.</div><div><br /></div><div>Big Fish oli kelpo pätkä, joskin loppua kohti tunnelma hieman latistui ja jälleen kerran elokuva kärsi hieman yli kahden tunnin pituudesta. </div><div><br /></div><div>Kolme tähteä, nolla nukahdusta<span class="Apple-tab-span" style="white-space:pre"> </span></div>Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-79722880671187217742011-04-30T12:24:00.000-07:002011-04-30T12:32:56.719-07:00#212: Länsirintamalta ei mitään uutta<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6hSt5aKhI8sKE93abpExg2WwNTy6qL_PbirgUky3QZ4O1s8ThdAv-GkwQVKgsqG8FwtYIPwJG7azgn1yHTLE7mNM70e4WhXmxpak-g35TV4BPtmHVLV7i3c5AQR-SDEufCN-bSzHmqQ/s1600/22615.jpg" onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 225px; height: 169px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6hSt5aKhI8sKE93abpExg2WwNTy6qL_PbirgUky3QZ4O1s8ThdAv-GkwQVKgsqG8FwtYIPwJG7azgn1yHTLE7mNM70e4WhXmxpak-g35TV4BPtmHVLV7i3c5AQR-SDEufCN-bSzHmqQ/s320/22615.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5601460097801187970" /></a>Tokkopa on mikään ihme, että natsit eivät juuri perustaneet Länsirintamalta ei mitään uutta leffan juurena toimineesta <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Länsirintamalta_ei_mitään_uutta">kirjasta</a> (kunnon toimittajana linkkailen luonnollisesti aina Wikipediaan).<div><br /></div><div>Sen sijaan on melkoinen ihme, että elokuvaa pidetään kaikkien vuosien jälkeenkin fantastisena kuvauksena sodan ahdistuksista. Minusta elokuva oli pitkäveteinen ja jopa puuduttava. </div><div><br /></div><div>Saksalaispojan sotaretkestä ole elokuvassa tule mitään sodan ylistystä, vaan enemmänkin sota on ahdistava kokemus ja sitä se tuntuu olevan myös koko komppanian väelle. Siinä missä <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuntematon_sotilas_(vuoden_1955_elokuva)">Tuntemattomassa sotilaassa </a>oli paikka paikoin hyvinkin huumoripitoista meininkiä, jäävät Länsirintaman hauskat kohtaukset ahdistavuuden varjoon.</div><div><br /></div><div>Toki myös allekirjoittaneen kosketuspinta ensimmäisen maailmansodan tapahtumiin lepää lähinnä yläasteen historiantuntien varassa. Kun toisen maailmansodan tapahtumat ovat historianoviisillekin joten kuten tiedossa, piti leffan taustoittamiseksi 1. maailmansota lueskella <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Ensimmäinen_maailmansota">suosikkilähteestäni </a>läpi ihan ajatuksen kanssa.</div><div><br /></div><div>Elokuvan voisi ehkä kiteyttää erään ex-kolleganin tokaisuun erään yrityksen pikkujouluista, josta muodostui siten vuosiksi slogan kaveripiirissä. "Ei hyvä eikä huono."</div><div><br /></div><div>2,5 tähteä</div><div><br /></div><div>Joitakin hetkittäisiä torkahduksia</div>Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-85303683439690673892011-04-27T03:52:00.000-07:002011-04-27T03:54:19.787-07:00#213: Jeanne D'Arcin kärsimys<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhyZMgJrypoOk_mVTeKaxAczmXWmzmu6oKSyE7Ww6uG_rCTNqo0rwAVSaMUGtL6RTcncJQmxcCpnvCpJjLXtn-3LaGqTOPFoYaUjdjxhhzYu4xq2gHUsaPghPAYAbBy9EXGJE-KznvE0w/s1600/jeanne.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5600214952115673570" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 213px; CURSOR: hand; HEIGHT: 300px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhyZMgJrypoOk_mVTeKaxAczmXWmzmu6oKSyE7Ww6uG_rCTNqo0rwAVSaMUGtL6RTcncJQmxcCpnvCpJjLXtn-3LaGqTOPFoYaUjdjxhhzYu4xq2gHUsaPghPAYAbBy9EXGJE-KznvE0w/s320/jeanne.jpg" border="0" /></a><br /><br /><div>#213: Jeanne D'Arcin kärsimys<br /><br />Elokuvahistoriasta vain hyvin vähän tietämättömänä Jeanne D'Arcin kärsimykseen vuodelta 1928 on hyvin vaikea suhtautua. Itse asiassa se saattaa olla jopa mahdotonta. Minun mielestäni tämä mykkäelokuva oli yksinkertaisesti puuduttava, hidastempoinen, tylsä, mitäänsanomaton ja ankea.<br /><br />Mutta huonous pitää pystyä jotenkin myös perustelemaan. Okei, leffa nyt ainakin ensinnäkin on tosi vanha. Toisaalta sekään ei anna anteeksi sitä, että vuonna 1928 olisi ollut jotenkin hyväksyttävämpää tehdä huonompia elokuvia kuin vaikkapa vuonna 1933 (ks. arvioni Neljä naurettavaa naapuria.)<br /><br />Ehkä Marxin veljesten esimerkki oli huono, sillä huonokin komedia antaa ehkä enemmän anteeksi. Entäpä sitten äänet? Ehkä en pitänyt elokuvasta siksi, että siitä puuttui jotain sellaista, mitä olen tottunut elokuvissa _kuulemaan_.<br /><br />Ei, se ei johtunut äänistä. Veikkaisin, että tuomio olisi ollut jopa huonompi kuin äänten kanssa. Leffa nyt ei vain jostain ehkä sittenkin selittämättömästä syystä osunut kohdalleen, eikä onnistunut koskettamaan millään tasolla.<br /><br /><strong>Yksi tähti<br /><br />Puolittainen nukahdus</strong></div>Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-65650865696197353172011-04-26T12:43:00.000-07:002011-04-26T12:44:25.194-07:00#223: Panssarikenraali Patton<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZFlXCRQoFhfTUCoKRRDS8BcL1TvO1wpTtlpiMBlGE8LL_3d5BaxhlwwQdk-n9nNtexVKdmyyGezqVqWUyehFuIvwnLSxJuEwjE5Pb05r-GCM8pQZZ-Hcno4KTiW6nrsFNJxv5ySi18A/s1600/MV5BMTI5ODQ5MDgzNV5BMl5BanBnXkFtZTYwMzA5NzE5._V1._SY317_CR7%252C0%252C214%252C317_.jpg" onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 214px; height: 317px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZFlXCRQoFhfTUCoKRRDS8BcL1TvO1wpTtlpiMBlGE8LL_3d5BaxhlwwQdk-n9nNtexVKdmyyGezqVqWUyehFuIvwnLSxJuEwjE5Pb05r-GCM8pQZZ-Hcno4KTiW6nrsFNJxv5ySi18A/s320/MV5BMTI5ODQ5MDgzNV5BMl5BanBnXkFtZTYwMzA5NzE5._V1._SY317_CR7%252C0%252C214%252C317_.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5599980314430070674" /></a><p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 19.0px; font: 13.0px Times; color: #454545"><b><span class="Apple-style-span" style="font-family:'times new roman';">Sotahistoria on yksi heikkouksiani, joten Pattonia katsellessa oli hyvin aikaa googlailla Pattonin, Rommelin ja ylipäätään toisen maailmansodan tapahtumia. Eipä silti, ei olisi tarvinnut, sillä ei Patton mitenkään tylsä elokuva ollut.</span></b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 19.0px; font: 13.0px Times; color: #454545; min-height: 16.0px"><b><span class="Apple-style-span" style="font-family:'times new roman';"><br /></span></b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 19.0px; font: 13.0px Times; color: #454545"><b><span class="Apple-style-span" style="font-family:'times new roman';">Leffaprojektin aikana olen itse asiassa ruvennut jopa ihan pitämään sotaelokuvista. Varsinainen räiskintä ei koskaan ole ollut erityisemmin mieleen, mutta vahvat henkilöhahmot ja tarinat sodan keskellä puhuttavat. Siksipä Pattonin vahva henkilö jaksaa kantaa tämänkin leffan alusta loppuun saakka mitä parhaiten.</span></b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 19.0px; font: 13.0px Times; color: #454545; min-height: 16.0px"><b><span class="Apple-style-span" style="font-family:'times new roman';"><br /></span></b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 19.0px; font: 13.0px Times; color: #454545"><b><span class="Apple-style-span" style="font-family:'times new roman';">Pattonissa sotiminen itsessään onkin sivuseikka, vaikka panssarikenraali rakastaakin sotaa enemmän kuin mitään muuta. Kenraalin silmät kirkastuvat runoista ja siitä, kun hän pystyy antamaan saksalaiselle Rommelille tai omissa joukoissaan kisaaville kenraaleille kunnolla turpaan. Välillä Patton ottaa kunnon johtajan tapaan itsekin kuonoon ja ainakin kerran oikein kunnolla, vähintääkin henkisesti.</span></b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 19.0px; font: 13.0px Times; color: #454545; min-height: 16.0px"><b><span class="Apple-style-span" style="font-family:'times new roman';"><br /></span></b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 19.0px; font: 13.0px Times; color: #454545"><b><span class="Apple-style-span" style="font-family:'times new roman';">Leffa makaa vahvasti George C. Scottin upean Patton-roolin varassa. Scottin roolisuoritus on kerrassaan huikea ja jättää kyllä natsit ja leffan sankarit ja antisankarit varjoonsa. Napakymppi kerta kaikkiaan. (Jälkikäteinen googlaus näyttää, Oscar-raati oli samaa mieltä. Tosin Scott ei ottanut palkintoa vastaan.)</span></b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 19.0px; font: 13.0px Times; color: #454545; min-height: 16.0px"><b><span class="Apple-style-span" style="font-family:'times new roman';"><br /></span></b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 19.0px; font: 13.0px Times; color: #454545"><b><span class="Apple-style-span" style="font-family:'times new roman';">Pituudesta on pakko rokottaa se viides tähti. Edelleenkin kolme tuntia elokuvasta kuin elokuvasta on liikaa.</span></b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 19.0px; font: 13.0px Times; color: #454545; min-height: 16.0px"><b><span class="Apple-style-span" style="font-family:'times new roman';"><br /></span></b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 19.0px; font: 13.0px Times; color: #454545"><b><span class="Apple-style-span" style="font-family:'times new roman';">Neljä tähteä</span></b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 19.0px; font: 13.0px Times; color: #454545; min-height: 16.0px"><b><span class="Apple-style-span" style="font-family:'times new roman';"><br /></span></b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 3.0px 0.0px; line-height: 19.0px; font: 13.0px Times; color: #454545"><b><span class="Apple-style-span" style="font-family:'times new roman';">Nolla nukahdusta </span></b></p>Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-49828540954419020032011-04-14T12:19:00.001-07:002011-04-14T12:20:07.163-07:00#221: Barry Lyndon<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_2ofAER0ag8ZkihYbFfsw0tS5vVdFLMYe9qhyphenhyphen7ZhUN3m_zAYUsk8jWXw5dMCmUCAaLafFZk0-AwihH-SlD0whuM-81KogmR0toNgBHUORl1aWMjZPuk9a7xgSGAddh9HPG_gIm1aDHQ/s1600/barrylyndon.jpg" onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 272px; height: 273px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_2ofAER0ag8ZkihYbFfsw0tS5vVdFLMYe9qhyphenhyphen7ZhUN3m_zAYUsk8jWXw5dMCmUCAaLafFZk0-AwihH-SlD0whuM-81KogmR0toNgBHUORl1aWMjZPuk9a7xgSGAddh9HPG_gIm1aDHQ/s320/barrylyndon.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5595521167518678418" /></a><p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Okei, tässä vaiheessa projektia voidaan jo myöntää hävytön leffasivistymättömyyteni ja suoranaiset ennakkoluuloni. Ilman tätä projektia näkemättä olisi jäänyt todella laaja joukko leffoja, joihin en olisi koskenut pitkällä tikullakaan aiemmin. Olen nähnyt animepätkiä (en diggaa), uusia sotaleffoja ja taidepätkiäkin. Moukkuuteni leffojen saralla saattaa tämän projektin jälkeen vähentyä huomattavasti.</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Yksi suurimmista ennakkoluuloistani on kohdistunut elokuviin, jotka sijoittuvat yli 50 vuotta menneisyyteen. Leffoja, jotka sijoittuvat sadan, kahdensadan tai jopa kolmensadan vuoden taakse en ole edes viitsinyt katsella. Syy: ei mitään yhtymäkohtia nykypäivään, realismin puute, yksinkertaisesti vain viitseliäisyyden puute.</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Barry Lyndon oli elokuva, johon tartuin niin sanotusti pitkällä tikulla: elokuva sijoittuu jonnekin 1700-luvulle, kertoo onnenonkijasta joka kulkee tiensä köyhyydestä rikkauksiin ja on kaiken lisäksi vielä Stanley Kubrickin ohjaama (en erityisemmin ole koskaan pitänyt Kellopeli Appelsiinista.) Kun tähän lisätään vielä liki kolmen tunnin pituus, oli piina valmis alkamaan.</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Vaan eipä alkanutkaan. Barry Lyndon oli aivan mahtava kokemus, todella upea elokuvaelämys, elokuva, jonka kaikkien olisi syytä nähdä. On vaikea kuvailla leffan herättämiä tunteita tarkasti, mutta jotenkin elokuvan tunnelma onnistuu viemään katsojan todellakin 1700-luvun ankeuksiin. Kubrick taisikin kuvata osan elokuvan kohtauksista autenttisessa kynttilänvalossa ja tämä näkyy. Tunnelmallisesti yksi kauneimpia leffoja ever.</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><b><br /></b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica"><b>Viisi tähteä</b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><b><br /></b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica"><b>Nolla nukahdusta</b></p>Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-21083951200472252742011-04-12T00:07:00.000-07:002011-04-12T00:08:23.101-07:00#216: Kruunupäitä ja hyviä sydämiä<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHd7tG3aqMCy342UZA4CuERNwiNQT6f-7IYWOA6ti8GUQyGOHVEx4YpTmnxx7qW5BTdERiFKylvHl3ZpHh1F9oQnVfU_A931ShTOHBIzUpOdZmc7HDf4ekv02mdj5CB5lAvEN53L6wkA/s1600/51CDMQV6APL__SL500_AA300_.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5594590395810709634" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 300px; CURSOR: hand; HEIGHT: 300px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHd7tG3aqMCy342UZA4CuERNwiNQT6f-7IYWOA6ti8GUQyGOHVEx4YpTmnxx7qW5BTdERiFKylvHl3ZpHh1F9oQnVfU_A931ShTOHBIzUpOdZmc7HDf4ekv02mdj5CB5lAvEN53L6wkA/s320/51CDMQV6APL__SL500_AA300_.jpg" border="0" /></a>Kruunupäitä ja hyviä sydämiä on Obi-Wan Ken.. eikun Sir Alec Guinnessin aivan posketon musta komedia ajalta, jolloin edes vanhempani eivät olleet syntyneet. Elokuva istuu täydellisesti siihen samaan perinteeseen, jota olen tässä blogissani jo aiemmin vuodattanut (mm. Arsenikkia ja vanhoja pitsejä), joten lienee selvää, että odotukset elokuvalle olivat kovat. Obi-Wan Kenob.. eikun Alec Guinness näyttelee leffassa Louis Mazzinia, jonka äiti on kaukaista sukua aatelissuvulle. Itse asiassa niin kaukaista, että vaatisi peräti kahdeksan suvun jäsenen kuoleman ennen kuin Mazzinista tulisi itse herttua. Mazzinin äidin kuoltua huonon kohtelun aatelissuvulta saatuaan Mazzini päättää ryhtyä tuumasta toimeen ja alkaa teloittamaan aatelisia mitä kekseliäimmillä tavoilla päästäkseen herttuaksi herttuan paikalle. That’s it? No ei aivan. Obi-Wan.. eikun Alec Guinness näyttelee Mazzinin lisäksi elokuvan kaikki muutkin keskeiset roolit eli käytännössä murhattavat kohteensa. Joukossa on merikarhuja, vanha nainen, juoppo pappi ja niin edelleen. Ja miten hyvin näytteleekin! Obi-Wa.. eiku Alec Guinnessin suoritukset ovat niin hersyvän hauskoja, että puolitoistatuntinen menee kuin siivillä. Ei voi kuin lämpimästi suositella! <strong>Viisi tähteä Nolla nukahdusta</strong>Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-28525655049547587182011-04-08T02:44:00.000-07:002011-04-08T02:46:01.989-07:00#217: Fanny ja Alexander<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQUUirkz6v0K2ZE7xyfr-DoGFvpPGEXyMFPo3CKh758MYrv1YRoMqeu564tj8txdIFk7HKH-8b2LTMQnQ_gn_WSrhImvnetao9hDjBqmynRTdPEtQ7XaQyipEOA9sdUW3DWaS0aVBy4g/s1600/f_fanny_alexander.jpg.png" onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 320px; height: 207px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQUUirkz6v0K2ZE7xyfr-DoGFvpPGEXyMFPo3CKh758MYrv1YRoMqeu564tj8txdIFk7HKH-8b2LTMQnQ_gn_WSrhImvnetao9hDjBqmynRTdPEtQ7XaQyipEOA9sdUW3DWaS0aVBy4g/s320/f_fanny_alexander.jpg.png" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5593146654853939522" /></a> <!--StartFragment--> <p class="MsoNormal" style="margin-bottom:42.0pt;line-height:19.0pt;mso-pagination: none;mso-layout-grid-align:none;text-autospace:none">Voisikohan mahdollisesti olla niin, että Fanny ja Alexander on naapurimaamme kaikkien aikojen menestynein (tai ainakin palkituin) elokuva? Tiedä häntä, mutta jälleen kerran selkäpiitä karmi, kun kaivelin elokuvan paketista. Teatteriperhe, 1920-luvun Ruotsi ja pituutta reilusti yli elokuvan lakisääteisen 1,5 tunnin rajan. Eli odotettavissa oli piinaavat tunnit.<br /><br />Elokuvan kesto on itse asiassa 188 minuuttia eli vähän yli kolme tuntia. Vaikka leffan kesto on ajallisesti pitkä, sijoittuu se itse asiassa vain muutaman vuoden ajanjaksolle.<span style="mso-spacerun:yes"> </span>Leffan keskiössä pitäisi ainakin nimen mukaisesti olla Fanny ja Alexander, Ekdahlin perheen nuorimmat lapset. Enemmän elokuva kuitenkin kertoo Ekdahlin suvusta sekä mielestäni ennen kaikkea Ekdahlin perheen rouvasta. Esimerkiksi nimihahmo Fannylla on elokuvassa hädin tuskin muutama vuorosana, Alexanderin elämää ja ajatuksien elokuvassa puidaan sen sijaan paljonkin enemmän.<br /><br />Fanny ja Alexander on hauska, mutta samalla tosi koskettava. <span style="mso-spacerun:yes"> </span>Hahmot ovat herkullisia, eniten mieleen jää varmasti teatteriperheen patriootti, naistennaurattaja Gustav Adolf sekä pirullinen piispa Vergerus, josta paha oikein huokuu.<br /><br />Loppua kohden elokuva muuttuu erikoisemmaksi ja oudommaksi, mutta ei se neljää tähteä huonommaksi tätä elokuvaa tee. Mainio ja kaunis elokuva.<br /><b><br />Neljä tähteä</b></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom:42.0pt;line-height:19.0pt;mso-pagination: none;mso-layout-grid-align:none;text-autospace:none"><b>Nolla nukahdusta</b></p> <!--EndFragment-->Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-67091039270009947592011-04-05T05:48:00.000-07:002011-04-05T05:50:07.059-07:00#218: Menneisyyden ote<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgu7GvXSvYPvXFcMpShEizgYNeQNjr44kzo4eeJrtRbS7UDRwG1PLXTzeyIpRYE0XxMtaDR8lYwvwdqs0R1npJonpZX56WEszWnVSM5R7X2dbpmqewe_MtSCZYRk5AkYM1izrD2_-TQrw/s1600/404px-Onesheet_oct.jpg" onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 216px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgu7GvXSvYPvXFcMpShEizgYNeQNjr44kzo4eeJrtRbS7UDRwG1PLXTzeyIpRYE0XxMtaDR8lYwvwdqs0R1npJonpZX56WEszWnVSM5R7X2dbpmqewe_MtSCZYRk5AkYM1izrD2_-TQrw/s320/404px-Onesheet_oct.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5592080667780467074" /></a><div><p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px">Clint Eastwoodista ei voi olla pitämättä, vaikka ei suuri leffafriikki olisikaan. Itse asiassa en tunne juuri ketään, joka ei arvostaisi tätä papparaista, joka legendaarisen näyttelijänuran lisäksi on luonut vaikuttavan uran ohjaajana. </p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Jostain syystä Kirjeitä Iwo Jimalta ei kuitenkaan kolahtanut, kuten aiemmasta <a href="http://100leffaa.blogspot.com/2011/02/228-kirjeita-iwo-jimalta.html">postauksestani </a>voi päätellä. Sen sijaan Menneisyyden ote kolahti ja oikein hyvin kolahtikin. Miksi?</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica"><b>1) Lajityyppi. </b>Murhamysteeri, joka loppupeleissä keskittyykin muutaman lapsuudenkaveruksen elämän kohtaloihin, jonka keskellä on nuoren tytön murha. Silti katsoja odottaa loppuun asti, kuka lopulta oli murhaaja.</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica"><b>2) Näyttelijät. </b>Sean Penn ja Kevin Bacon ovat aina olleet minun mieleisiäni näyttelijöitä. Sen sijaan Tim Robbinsia en ole juuri koskaan pitänyt kovinkaan ihmeellisenä näyttelijänä, vaikka The Shawshank Redemption hyvä leffa onkin. Menneisyyden otteessa Robbins kuitenkin pärjäsi oikein hyvin, en tosin tiedä oliko se nyt aivan Oscarin arvoinen, mutta menköön nyt.</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica"><b>3) Tunnelma. </b>Elokuvassa on jäätävän synkkä tunnelma. Ei paljon naurata. Näin synkkä, mutta sitäkin koukuttavampi elokuva on harvinaisuus.</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><b><br /></b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica"><b>Viisi tähteä</b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><b><br /></b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica"><b>Nolla nukahdusta</b></p></div>Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-15324053138643860802011-04-04T09:04:00.000-07:002011-04-04T09:05:14.594-07:00#219: Mary and Max<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9HdgPBvwieqjp8dNMKqWm6s-u1Z2eu9XyaArYtFKjo_X2GXdXEulqIlhV4tKOv65af8OXkETPv27Eea8BEnhIrXH5fu7b0ZREkyMzjokvxdCNJ6Tq8WrQqEe6EdYsj-465-11K2TvSw/s1600/mary-and-max-pic1.jpg" onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 320px; height: 240px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9HdgPBvwieqjp8dNMKqWm6s-u1Z2eu9XyaArYtFKjo_X2GXdXEulqIlhV4tKOv65af8OXkETPv27Eea8BEnhIrXH5fu7b0ZREkyMzjokvxdCNJ6Tq8WrQqEe6EdYsj-465-11K2TvSw/s320/mary-and-max-pic1.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5591759972223688482" /></a> <!--StartFragment--> <p class="MsoNormal">”Nelikymppinen newyorkilaismies ryhtyy kirjeenvaihtoon kahdeksanvuotiaan australialaistytön kanssa.” Mary and Maxin juonikuvaus on yksi erikoisimmista ja oudoimmista leffatakakansista pitkään aikaan.<o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal">Pettymys leffan ensisekuntien aikana oli kuitenkin valtava. Mitä helvettiä, vaha-animaatio? Wallace & Gromit? Argh. Kuten kaikki (kaksi) lukijaani osaavat varmaan arvata, en suuremmin ole animaatioleffojenkaan ystävä.</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal">Mutta eipä tuomita ennen kuin tipahtaa. Mary and Max oli yksi hienoimmista, hauskimmista ja samalla surullisimmista elokuvista koskaan. Newyorkilaisella Maxilla ja aussityttö Marylla on yhteisiä ongelmia ja huolia; molemmat ovat epäsuosittuja ja epätavallisia ja täyttävät kertaheitolla luuserin tai jopa yhteiskunnan hylkiön roolin. Varsinkin Maxin hahmo on kaikkine fobioineen ja ihmispelkoineen niin jäätävän surullinen hahmo, että pahaa tekee.</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal">Mary and Max on absurdi, mutta samalla jotenkin hyvin todenmukainen kuvaus siitä, millaista yksinäisyys voi pahimmillaan olla ja millaista on aito ja välitön ystävyys.</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal">Tämä leffa aiheutti todellakin kylmiä väreitä positiivisessa mielessä. Erityispojot vielä Philip Seymor Hoffmanin ääninäyttelylle Maxin roolissa.</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal">Viisi tähteä</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal">Nolla nukahdusta</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p> <!--EndFragment-->Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-55309273395822630232011-04-02T00:55:00.000-07:002011-04-02T00:56:34.729-07:00#220: Manhattan<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiD_zsc5bVDaaIGF0kQSefztHdF8ZO9FBXkkfu-5AGDUCdNN8lK2Rq1T4RJwy-HQQid55tpn3Ir0gNngJhNn18moJWh13wQeWTdprlFACCSD7RWpvHCXgqzj6EHTsmyAvmctPDELebhAA/s1600/Manhattan+%25281979%2529.jpg" onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 224px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiD_zsc5bVDaaIGF0kQSefztHdF8ZO9FBXkkfu-5AGDUCdNN8lK2Rq1T4RJwy-HQQid55tpn3Ir0gNngJhNn18moJWh13wQeWTdprlFACCSD7RWpvHCXgqzj6EHTsmyAvmctPDELebhAA/s320/Manhattan+%25281979%2529.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5590891942060757058" /></a> <!--StartFragment--> <p class="MsoNormal">Liityin eilen Facebook-fanisivulle, joka kuvastaa täydellisesti tunteeni Woody Allenin Manhattania kohtaan. Kiinnostuneet löytävät ryhmän täältä:<o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal"><a href="http://www.facebook.com/pages/VITTU-MIT%C3%84-PASKAA/273336379540">http://www.facebook.com/pages/VITTU-MITÄ-PASKAA/273336379540</a><o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal">Okei, Woody Allenin tuotantoahan toki kuuluisi arvostaa korkealle ja ainakin vannoutuneet leffafriikkiystäväni tuntuvat vannovat Allenin tuotannon nimeen. En ole nähnyt miehen mittavasta tuotannosta läheskään kaikkea, mutta ainakin tähän asti näkemäni tuotokset ovat olleet varsin samanlaisia kuin nyt arviossa oleva Manhattan.</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p>Allenin hahmo on outo, puheripulista kärsivä ja moninaisissa naissuhteissa rimpuileva antisankari. Elokuvan keskeistä antia on Allenin hahmon ja hänen yhtä ongelmaisen ystävänsä Yalen kanssa käydyt keskustelut, jotka eivät tunnu johtavan yhtään mihinkään. Henkilöhahmot kaikkinensa ovat joko tyhjänpäiväisiä tai vastenmielisiä. Esimerkiksi muuten mainion näyttelijän Diane Keatonin roolihahmo Allenin ja Yalen tyttöystävänä/rakastajattarena/vihamiehenä on yksinkertaisesti ärsyttävä.</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p>Ehkä Allenin leffojen tarkoitus onkin ärsyttää juuri minunkaltaisiani katsojia? Ehkä en vain osaa löytää Allenin hienoutta, dialogin moninaisuutta ja muuta tärkeää? Tiedä häntä, mutta minulle ei yksinkertaisesti kolahtanut.</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal"><b style="mso-bidi-font-weight:normal">Yksi tähti</b></p> <p class="MsoNormal"><b style="mso-bidi-font-weight:normal">Nolla nukahdusta</b></p> <!--EndFragment-->Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-49863993307928284902011-03-20T09:47:00.001-07:002011-03-20T09:47:57.648-07:00#140: The Social Network<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUvlZ1YJWS-1oyfy7rYTa-vCnM00Tl7IMdvQeN1HXmwk_Bq_jbQdoSbmtNVaOytwdhcoIfu9e9kuHIHFltkAA7mI-uUa5r-hpsIUr7vKQBCyAPUIH1GTSKy9ImZqdEmj-sIp0qaV8vjA/s1600/the-social-network-movie-poster-1.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 216px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUvlZ1YJWS-1oyfy7rYTa-vCnM00Tl7IMdvQeN1HXmwk_Bq_jbQdoSbmtNVaOytwdhcoIfu9e9kuHIHFltkAA7mI-uUa5r-hpsIUr7vKQBCyAPUIH1GTSKy9ImZqdEmj-sIp0qaV8vjA/s320/the-social-network-movie-poster-1.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5586204702948101426" /></a> <!--StartFragment--> <p class="MsoNormal">Leffaprojektin tarkoituksena on käydä listaa läpi suurin piirtein käänteisessä kronologisessa järjestyksessä. Facebook-addiktina The Social Network oli kuitenkin pakko napata Makuunin hyllystä mukaan heti ensimmäisessä tilaisuudessa.<o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p>Pari ajatusta heräsi mieleen leffan jälkeen: olisiko pätkä saanut niin paljon kunniaa osakseen, jos tarinana olisi ollut joku muu nörttiteollisuuden ilmentymä Facebookin sijaan? Elokuvahan päättyi Facebookin nousun alkuun, joten vastaavanlaisen kässärin olisi saanut aikaan lukuisista muistakin nettifirmoista?</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p>Ajallisesti The Social Network osui tietysti juuri oikeaan aikaan, siihen, kun koko maailma varmasti tietää, mikä on Facebook. Mutta se, että se on saanut niin paljon kiitosta elokuvakriitikoiden ja muiden suitsuttajien parissa, on hienoinen yllätys. Näyttelijäsuoritukset ovat ihan ookoo, käsikirjoitus ihan ookoo, mutta mitään huikeaa elokuvallista elämystä The Social Network ei mielestäni tarjonnut. Ehkä hyvä tarina riittää?</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal"><b>Tarinana viisi tähteä</b></p><p class="MsoNormal"><b><o:p></o:p></b></p> <p class="MsoNormal"><b>Elokuvana kolme tähteä</b></p><p class="MsoNormal"><b><o:p></o:p></b></p> <p class="MsoNormal"><b>Nolla nukahdusta</b></p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p> <!--EndFragment-->Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-7030449613830195692011-03-20T09:46:00.001-07:002011-03-20T09:46:58.496-07:00#224: Rosemaryn painajainen<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiv6xDPnnlJQcf4yHRTvCQhu8Y91Zc8zdt-jgLuE0UmCNEo9mZx2tKEMYgRAxfvP9sg4YqVEu-koztcqPfaOgCbwg0iPDdDhvYewHpbI2o3In-Z6cXunQFK_mlaI1cChTXgNi_mBK-7A/s1600/rosemary.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 180px; height: 262px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiv6xDPnnlJQcf4yHRTvCQhu8Y91Zc8zdt-jgLuE0UmCNEo9mZx2tKEMYgRAxfvP9sg4YqVEu-koztcqPfaOgCbwg0iPDdDhvYewHpbI2o3In-Z6cXunQFK_mlaI1cChTXgNi_mBK-7A/s320/rosemary.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5586204529204955410" /></a> <!--StartFragment--> <p class="MsoNormal">Leffaprojektin aikana eteen on varmasti tuleva vähintäänkin muutama elokuva, jotka muistaa ainakin ohuelti nähneensä. Olen kuitenkin tehnyt sen periaatepäätöksen, että ainakin sellaiset pätkät, joista en välittömästi muista juonta ja loppuratkaisua, joutuvat uudelleenkatsottavien elokuvien listalle.<o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal">Olin melko varma, että olin nähnyt Rosemaryn painajaisen aiemmin, mutta sekoitan sen johonkin toiseen leffaan, sillä harvoin on tullut katsottua näin puuduttavaa leffaa. Kauhu ei muutenkaan ole suosikkigenreni (yllätys!) ja tällaiset Rosemaryn painajaisen kaltaiset psykotrillerit/kauhut vielä vähemmän.</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p>Olihan elokuva kuvallisesti ihan hieno, mutta juoni 2010-lukulaisittain kovin ennalta-arvattava tai ainakin arvattavissa. Rosemaryn roolin vetänyt Mia Farrow oli kyllä hyvä, mutta muut roolit eivät tehneet mainittavaa vaikutusta. Ehkä aika on ajanut tämän lefan pelottavuuden ohi?</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal"><b>Kaksi tähteä</b></p><p class="MsoNormal"><b><o:p></o:p></b></p> <p class="MsoNormal"><b>Muutama torkahdus</b></p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p> <!--EndFragment-->Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-46967410930133477842011-03-20T09:45:00.001-07:002011-03-20T09:46:09.059-07:00#225: Neljä naurettavaa naapuria<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirE0Ko20xcqU1en8H6m8HsxEgAUd7XlR5-iqxG4VYD5t3jpk8UKE3_BVoezSCigM9-81QL7SiLSjxp6DhNZn3Py8xXVLFBtSlPDdedF0uh17J4wkBuel82lGhLkQ5RaKZ0VxtJoUBL0w/s1600/51AGN6HMVXL._SL500_AA300_.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 300px; height: 300px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirE0Ko20xcqU1en8H6m8HsxEgAUd7XlR5-iqxG4VYD5t3jpk8UKE3_BVoezSCigM9-81QL7SiLSjxp6DhNZn3Py8xXVLFBtSlPDdedF0uh17J4wkBuel82lGhLkQ5RaKZ0VxtJoUBL0w/s320/51AGN6HMVXL._SL500_AA300_.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5586204315144464674" /></a> <!--StartFragment--> <p class="MsoNormal">Valistuneemmat lukijani osaavat varmasti jo arvata, että Marxin leffaveljestenkin tuotanto on minulle täysin uusi aluevaltaus. Mitäpä sitä sen kummemmin harmittelemaan tai selittelemään, oma leffamakuni on ollut melkoisen suoraviivainen, aivan samalla tavalla kuin musiikkimakuni: yksinkertaista, helppoa ja nopeaakin.<o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p>Marxin Neljä naurettavaa naapuria (Duck Soup) kolahtaakin hyvin omaan leffamakuuni. Suurena kreisikomedian ja muunkin hölmöilyn ystävänä jälkikäteen analysoituna näiden Marx-veljesten vaikutus on varmasti ollut mielettömän suuri. Näen sieluni silmin nuoren Jim Carreyn fiilistelevän näiden hervottoman nopeatempoisten mustavalkopätkien kanssa.</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <p class="MsoNormal">Jos Fellinin Cabirian yöt teki vaikutuksen hieman toisessa tyylilajissa, niin vahvan vaikutuksen teki myös Neljä naurettavaa naapuria. Viiden tähden vaikutuksen.<o:p></o:p></p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p><b>Viisi tähteä.</b></p> <p class="MsoNormal"><o:p><b> </b></o:p><b>Nolla nukahdusta.</b></p> <p class="MsoNormal"><o:p> </o:p></p> <!--EndFragment-->Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-78201117159984629322011-02-28T10:39:00.001-08:002011-02-28T10:40:11.018-08:00#227: Kick-Ass<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPbTFPEGN2u2nOGGz8EQZ7OQmNQt8-SDSd3IDoQj2UHM-36333bZ55ErvBlRUsOewZ1e6u2pcUzwT_D4fEAFcpdi4PiJry_RxrXSA-8kq9dfknf08MhFeDGwIcimY5skD73HlQjOVQmQ/s1600/kickass-first-official-full-02.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 218px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPbTFPEGN2u2nOGGz8EQZ7OQmNQt8-SDSd3IDoQj2UHM-36333bZ55ErvBlRUsOewZ1e6u2pcUzwT_D4fEAFcpdi4PiJry_RxrXSA-8kq9dfknf08MhFeDGwIcimY5skD73HlQjOVQmQ/s320/kickass-first-official-full-02.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5578812045155040962" /></a><p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Leffaprojektissa ollaan viimeisten viikkojen aikana oltu kohtalaisen vakavissa tunnelmissa. Jos Joulutarinaa ei lasketa, mukaan on mahtunut synkkää sotaelokuvaa, hongkongilaista draamaa ja tanskalaista tragediaa (?). Kick-Ass olikin sitten jotain ihan muuta. </p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Kuten blogin lukijat saattavat arvata, ennakkoasenteeni tällaisia supersankarihömpötyksiä kohtaan ovat tietysti luonnostaan jo negatiivisia. Viimeisin näkemäni supersankarileffa taisi olla ensimmäinen X-Men-pätkä joskus vuonna miekka ja kypärä ja sekin meni yli meikäläisen hilseen.</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Muistan kyllä Kick-Assin tulon ensi-iltaan, eihän siitä ole aikaa kuin vuoden verran. Valtavat mainosjulisteet, joissa seikkaili nuorimies vihreässä kalsariasussa ja tyttö violetissa peruukissa. Ei kiitos, ei ole mun leffa.</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Nyt projektin pakottamana on vedettävä sanat takaisin. Kick-Ass oli kertakaikkisen hauskaa viihdettä ja supersankaruuskin oli elokuvassa tuotu luonnollisesti inhimilliselle tasolle, eihän päähenkilö ole supersankari ollenkaan, vaan tavallinen nörttipoika. Pääosan esittäjänä olisikin voinut olla kuka tahansa nörttinäyttelijä Michael Ceran luuserihahmoista.</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Kick-Ass oli epärealistista, hauskaa, veristä ja ennen kaikkea viihdyttävää. Juuri sopiva pätkä leffaprojektin puuduttavalta tuntuneeseen väliin.</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Neljä tähteä</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Nolla nukahdusta, todellakin!</p>Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-34004726608750639892011-02-28T10:37:00.001-08:002011-02-28T10:39:00.367-08:00#228: Kirjeitä Iwo Jimalta<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCKw84h_qU076Q7HdjIpoW0BSQ4l8wp2D_ev80ahx9eY89an9DVPlS2Y_FI25W3xvJvX3tVNJuO3F-tZDOc1EADlPzp_VBa06ClwZJqPM56rCNvGKueaY83KbC_THz_PSZBnOiN9FDLQ/s1600/Letters+From+Iwo+Jima.JPG"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 231px; height: 291px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCKw84h_qU076Q7HdjIpoW0BSQ4l8wp2D_ev80ahx9eY89an9DVPlS2Y_FI25W3xvJvX3tVNJuO3F-tZDOc1EADlPzp_VBa06ClwZJqPM56rCNvGKueaY83KbC_THz_PSZBnOiN9FDLQ/s320/Letters+From+Iwo+Jima.JPG" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5578811435398966466" /></a><p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Jostain syystä sotaelokuvat ovat olleet minulle aina tosi vaikea genre. Sotaelokuvat ovat ensinnäkin puuduttavan yksitotisia: alussa elokuvassa laiskotellaan tai ollaan muuten vain tylsistyneitä tunnin verran ja sen jälkeen taistellaan verissäpäin seuraavat puolitoista tuntia. Ei ole minua varten. </p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Toinen tunnustus sotaelokuvien suhteen onkin vaikeampi myöntää julkisesti. Olen jostain syystä ollut aina todella epäkiinnostunut sotahistoriasta. Noloa, mutta valitettavan totta. Tämä lienee tärkein syy, miksi sotaelokuvat eivät ole juuri koskaan natsanneet, ehkä muutamaa koomisempaa poikkeusta lukuun ottamatta (Kolme kuningasta yms.)</p><p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Kirjeitä Iwo Jimalta oli kahdesta edellä mainitusta syystä melko raskasta katsottavaa. Varmasti tämä elokuva oli sinänsä palkintonsa aikanaan ansainnut ja ehkä on väärin katsoa tätä Eastwoodin tavallaan kaksiosaista leffaa pelkästään yhdestä näkövinkkelistä, mutta silti. Ei irronnut meikäläiselle.</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Hahmoja tuntui olevan liiankin kanssa ja ehkäpä tästä syystä nämä japanilaiset sotasankarit jäivät jotenkin ohuen oloisiksi.</p><p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica"><br /></p><p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica"></p><p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Kaksi tähteä</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Pari torkahdusta</p><p></p>Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-22752564636557134262011-02-23T22:36:00.001-08:002011-02-23T22:37:09.878-08:00#230: In the Mood for Love<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjncuviwLOQmDdZ0o1Qh5yOknMKPeIhDjjx3PxTzy4zhz8k0AOszGEvsfLsl8rPgp0gE6mXb9aptXhEuokvpjFQ9Qy1Q6Ac4D13QIS0_IvLEdURNZT7LTC1S5uxFl4Xd0JYiSyWR5xWcg/s1600/in_the_mood_for_love_movie1.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 228px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjncuviwLOQmDdZ0o1Qh5yOknMKPeIhDjjx3PxTzy4zhz8k0AOszGEvsfLsl8rPgp0gE6mXb9aptXhEuokvpjFQ9Qy1Q6Ac4D13QIS0_IvLEdURNZT7LTC1S5uxFl4Xd0JYiSyWR5xWcg/s320/in_the_mood_for_love_movie1.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5577141406708045346" /></a><br /><p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Vaikka leffaprojekti on vasta alussa, alan jo nyt huomata tietynlaista muutosta itsessäni ja tavassa suhtautua elokuviin. Ennen elokuvaprojektia ei olisi tullut mieleenkään tarttua hongkongilaiseen romanttiseen draamaan, nyt In The Mood For Loven katseleminen ei tuottanut suurtakaan tuskaa.</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Elokuvassa kaksi pariskuntaa muuttavat naapureihin. Toisen perheen rouva kärsii yksinäisyydestä miehensä työmatkojen takia ja toimittajana työskentelevän miehen vaimo tekee aivan liikaa töitä. Melko pian elokuvan alussa näiden kahden yksinäisen kohtalot kietoutuvat yhteen ja muutenkin parivaljakolla on kohta yhteisiä huolenaiheita.</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">In The Mood For Love on hidastempoinen, mutta samalla jotenkin kiehtova elokuva. Roolisuoritukset ovat kaurismäkeläisen hitaita, mutta myös vahvoja. Ensikatsomisen jälkeen elokuvasta jää hieman tyhjä olo ja voi olla, että täydellisesti avautuakseen In The Mood For Love vaatisi varmaankin toisen katselukerran.</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Ainoana pienenä miinuksena elokuvasta voisi todeta musiikin. Puolivälissä elokuvaa tuntuu siltä, että leffassa pyörii vain yksi kappale repeatilla, mutta olihan elokuvassa sentään muitakin kappaleita.</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica"><b>Neljä tähteä</b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><b><br /></b></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica"><b>Nolla nukahdusta</b></p><div><br /></div>Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-76737933125082058472011-02-22T10:42:00.000-08:002011-02-22T10:51:40.727-08:00#242: Joulutarina<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgA7K59yJp6CQUD6Q0hzaH4tz4GMWNcjoIIQ81ykBgts7-gRKwsB0TfvJqDmvrqlZr9gKpIWA8_mIQZf0Drsj3EBwb2RnJWfr8ZncVPvP2hzqZLiGLoODlP6nBRvx6ATQr9nGXqpOnmKg/s1600/51S0GPD2SCL._SL500_AA300_.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 300px; height: 300px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgA7K59yJp6CQUD6Q0hzaH4tz4GMWNcjoIIQ81ykBgts7-gRKwsB0TfvJqDmvrqlZr9gKpIWA8_mIQZf0Drsj3EBwb2RnJWfr8ZncVPvP2hzqZLiGLoODlP6nBRvx6ATQr9nGXqpOnmKg/s320/51S0GPD2SCL._SL500_AA300_.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5576586548803165490" /></a>Jouluaiheiset elokuvat herättävät jo ajatuksena kevyehkön puistatuksen varsinkin tällaisessa ei-niin-jouluihmisessä. Jos elokuvan nimi sattuu vielä olemaan piinallisesti Joulutarina, jonka pääosassa on 11-vuotias leikkipyssystä haaveileva pojankoltiainen, tuntuu 93 minuuttia jo etukäteen tuskastuttavan pitkältä.<div><br /></div><div>Leffan juoni tulikin jo lyhyessään selitettyä. Ralphilla on superhieno joululahjapyssy mielessä, jota vanhemmat eivät kuitenkaan ole pojalle hankkimassa vaarallisuuden takia. Joulusuunnitelmat menevät pikkukaverilla muutenkin mönkään osin vahingossa ja osin tahallistenkin jekkujen takia.</div><div><br /></div><div>Pakko myöntää, että ennakkoluuloista huolimatta Joulutarina oli ihan sympaattinen, joskaan ei kovin syvällinen elokuva. Hauskoja kohtauksia ja pikkukaveria näyttelevä Peter Billingsley on oikein mainio. Hauskana knoppina googlauksen jälkeen todettakoon, että Billingsley ei ole kokenut perinteistä lapsitähden kohtaloa, vaan jatkanut uraansa aivan menestykkäästi muun muassa tuottajana (http://finnish.imdb.com/name/nm0082526/).</div><div><br /></div><div>Kolme tähteä</div><div><br /></div><div>Nolla nukahdusta</div><div><br /></div>Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-28870537051018152242011-02-16T22:47:00.000-08:002011-02-16T22:54:37.603-08:00#234: Liikkuva linna<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxnxktXXpOm8zeCc6DZXb32l-YnXq1GbnpX-AFKQ2DLvVK7xqGuvZDQ6u8XnqcafzYJipfdseGiL6dOzUaBNlLzMZ9rKUYfySWzGyLcDYTWF8oipCC-WcmLsHPh1w0bA0ZgAsuwJ7hcQ/s1600/547262.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5574546764601283490" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 226px; CURSOR: hand; HEIGHT: 320px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxnxktXXpOm8zeCc6DZXb32l-YnXq1GbnpX-AFKQ2DLvVK7xqGuvZDQ6u8XnqcafzYJipfdseGiL6dOzUaBNlLzMZ9rKUYfySWzGyLcDYTWF8oipCC-WcmLsHPh1w0bA0ZgAsuwJ7hcQ/s320/547262.jpg" border="0" /></a><br /><div>Leffaprojektin toinen animetuotos Liikkuva linna on odotellut pöydälläni toista kuukautta. Ehdin jo aloitella leffan katsomista, mutta Amazonin leffapaketti ja tv-sarjamaraton pitkittävät onneksi tämän Hayao Miyazakin tuotoksen katsomista.</div><div> </div><div>Liikkuva linna liikkuu lähes yhtä syvissä sfääreissä kuin aiemmin tiirailemani <a href="http://100leffaa.blogspot.com/2010/12/248-laputa-linna-taivaalla.html">Laputa</a>. Nuori tyttö on turhamainen ja Turhatar-noita muuttaakaan tyttösen vanhaksi mummoksi. Mummotyttö lähtee harhailemaan kukkuloille ja törmää erikoisen velho/noita/whatever (?) Haurun Liikkuvaan linnaan ja sen eriskummallisiin asukkaisiin. Ja niin edespäin seuraavan kahden tunnin ajan.</div><div> </div><div>Liikkuva linna on valmistunut vuonna 2004, joten 80-luvulla tehtyyn Laputaan verrattuna se on verrattomasta kauniimman näköinen. Paikka paikoin leffassa on jopa kauniiden maisemien ansiosta edes hiukan imua, mutta pakko tunnustaa, että pystyin välttämään vain vaivoin nukahdukset Liikkuvan linnan seurassa. Kenties nukahtamattomuus johtui siitä, että katsoin elokuvan noin viidessä osassa.</div><div> </div><div><strong>Kaksi tähteä</strong></div><div><strong></strong> </div><div><strong>Nolla nukahdusta</strong></div><div> </div>Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-4792390371735666892011-02-15T11:12:00.000-08:002011-02-15T11:13:20.116-08:00#226: Juhlat<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgY3axOQenX-l2zHnyN9EBCi5RBEFEUWQeNo1bST_hsuLSjOURpFgdxGI1tajk5zD-SDsSyEf-kVYsZTWkF9Lh9B0ghmaCQy0EKE4gC1-N5yjST0saHwg5QQ7rGPh01jPhZ1cMYbPDvVA/s1600/festen_31.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 222px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgY3axOQenX-l2zHnyN9EBCi5RBEFEUWQeNo1bST_hsuLSjOURpFgdxGI1tajk5zD-SDsSyEf-kVYsZTWkF9Lh9B0ghmaCQy0EKE4gC1-N5yjST0saHwg5QQ7rGPh01jPhZ1cMYbPDvVA/s320/festen_31.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5573996510209310578" /></a><br /><p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Leffaprojektin ensimmäinen todellinen yllätys tapahtui eilen illalla. Odotukset eivät todellakaan olleet korkealla kuorittuani Juhlat-nimisen dogmaleffan muoveista ja ladattuani sen dvd-soittimeen. Käsivarakuvaus, epätarkan oloinen kuva ja yksinäinen mies kävelemässä autiota tietä pitkin antoivat osviittaa todella pitkästä tunnista ja 40 minuutista.</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Tunnelma kääntyi nopeasti, tosin elokuvan katsoneet tietävät, ettei mihinkään hirvittävän riemukkaisiin tunnelmiin leffan nimestä huolimatta. Harvoin olen kokenut leffan parissa niin pysähdyttäviä kokemuksia kuin Juhlia katsoessani.</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Juonta voi googlailla tarkemmin, mutta summattuna erikoinen joukko sukulaisia kerääntyy juhlimaan isukin 60-vuotispäiviä. Leffan todellinen käännekohta tapahtuu pian alun jälkeen erään isän pojan juhlapuheen muuttuessa iloisista tunnelmista varsin synkäksi. Ja tämän tematiikan ja vahvojen hahmojen tiimoilla kuluukin koko elokuva.</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Kerta kaikkiaan pysäyttävä kokemus ja järkyttävä elokuva muutenkin. Ja yksi harvoista yhdeltä istumalta katsomistani leffaprojektin elokuvista.</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Viisi tähteä</p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica; min-height: 14.0px"><br /></p> <p style="margin: 0.0px 0.0px 0.0px 0.0px; font: 12.0px Helvetica">Nolla nukahdusta</p>Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-81517051097776731262011-02-14T04:38:00.001-08:002011-02-14T04:38:47.189-08:00#229: Loma Roomassa<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglKCyatNeqsM0eWDh8vr_MOLZUBE4-ReMQVuVvO8aYdyElEpIoqIWCfmxlpJ7M7aNi1qruSULMafxHD-QewkF3lIPX4Glla7Vu9gG47LLhz7Vf_Zg6onJGndujsjQT8XBhCKTSrA23mQ/s1600/51R49Q1Y62L__SL500_AA300_.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5573523750537399922" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 300px; CURSOR: hand; HEIGHT: 300px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglKCyatNeqsM0eWDh8vr_MOLZUBE4-ReMQVuVvO8aYdyElEpIoqIWCfmxlpJ7M7aNi1qruSULMafxHD-QewkF3lIPX4Glla7Vu9gG47LLhz7Vf_Zg6onJGndujsjQT8XBhCKTSrA23mQ/s320/51R49Q1Y62L__SL500_AA300_.jpg" border="0" /></a><br /><div><br />Viime viikko vierähti flunssan kourissa sairasvuoteella, mutta leffaprojekti edistyi vasta eilen. Syynä tähän oli mittava tv-sarjamaraton 30 Rockin ja Entouragen parissa. Nyt täytyy ottaa hieman kiriä leffojen suhteen, jotta päästään taas itse asiaan.<br /><br />Välttelen selvästikin edelleen kahta listan häntäpään elokuvaa, tosin eri syistä. Liikkuva linna –animepätkää olen jo vähän aloitellut ja yrittänyt välttää nukahdusta, Joulutarina taas sen sijaan on edelleen muoveissa odottamassa.<br /><br />Amazonin paketit pelastivat minut kuitenkin näiden kahden pätkän katselulta, joten sain ottaa tarkasteluun Loma Roomassa (Roman Holiday, 1953). Audrey Hepburn esittää Roomassa vierailulla olevaa prinsessaa, joka lähtee yöllä unilääketokkuroissaan palatsistaan karkuteille. Kuin sattumalta hänet löytää skandaalinhakuinen toimittaja (Gregory Peck), joka päättää myydä stoorin prinsessasta edustamalleen uutistoimistolle.<br /><br />Roomaa upeasti esittele elokuva on juoneltaan hyvin perinteinen romanttinen komedia, jossa tosin Hepburn on kertakaikkisen loistava. Jälkigooglaus tiesikin kertoa, että Oscarinhan neito roolistaan pokkasi eikä syyttä. Samainen Wikipedia-linkki sanoi myös elokuvan olevan maailman neljänneksi paras romanttinen elokuva heti Casablancan, Tuulen viemän ja West Side Storyn jälkeen. Tiedä häntä, Loma Roomassa oli ensimmäinen näkemäni tuon listan elokuva.<br /><br /><strong>Neljä tähteä<br /><br />Nolla nukahdusta<br /></strong></div>Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-62683174541011421632011-01-27T12:16:00.000-08:002011-01-27T12:21:05.188-08:00#241: Skandaalihäät<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg79Cq0CqRm21hVGr48m9CKgwFyojkyW5xj_xqsLjQTGYFcLomKXOL2xVBsAIZrdnhbBdNumQzYNVk18XuZdqzobnkPosENmit1ILmsBkpXEVf5RF1clMP6RXM2AiaksBkA7zoO-HLzSw/s1600/Unknown.jpeg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 139px; height: 200px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg79Cq0CqRm21hVGr48m9CKgwFyojkyW5xj_xqsLjQTGYFcLomKXOL2xVBsAIZrdnhbBdNumQzYNVk18XuZdqzobnkPosENmit1ILmsBkpXEVf5RF1clMP6RXM2AiaksBkA7zoO-HLzSw/s320/Unknown.jpeg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5566962415686593970" /></a>Leffaprojekti otti vähän takapakkia Amazonin kiikuttaessa kotiin 30 Rockin 3. tuotantokauden. Televisiosarjojen kuluttajana dvd-boksit toimivat parhaiten omalla kohdallani ja hyvät sarjat tulee kahlattua pikavauhtia tuotantokausittain.<div><br /></div><div>The Philadelphia Story eli suomeksi Skandaalihäät vaikutti etukäteisodotuksiltaan huikealta. Gary Grant on tietenkin yleensä aina loistava ja tässä blogissakin olen useasti hehkuttanut James Stewartia, joten ainakin pääosiltaan kyseessä piti olla laatuleffa.</div><div><br /></div><div>Juoni oli aika peruskauraa. Ex-mies, juorutoimittaja ja kaunotar siinä keskellä. Ja tulevat häät, näsäviisas teinityttö ja mölkki uusi aviomies. Siinäpä kamaa kerrakseen komedian aineksiksi.</div><div><br /></div><div>Vaan eipä toiminut tällä kertaa. Leffa oli ylipitkä ja henkilöt eivät tässä leffassa jotenkin syttyneet missään kohtaa henkiin komedian vaatimalla tavalla. Vaatimaton suoritus kerta kaikkiaan, edes Stewart ei tätä elokuvaa pelastanut.</div><div><br /></div><div>Kaksi tähteä</div><div><br /></div><div>Nolla nukahdusta</div>Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6788404764101822304.post-56043037006017304142011-01-10T23:23:00.000-08:002011-01-10T23:31:10.926-08:00#233: Infernal Affairs<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidUE27JB6554PPhPFrsr9gSCEn3-HiYK3bab9O6QgQNtpSxdUGJoLOzxqkohLSl4-orGkEf5DnmZQvZy76QWWokrJHCweR8mY9aGnJs4rA67QjmVSBDT2FaWwm4HFX6AcimvvSLYse3A/s1600/infernalaffairs.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5560825788570292786" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 240px; CURSOR: hand; HEIGHT: 320px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidUE27JB6554PPhPFrsr9gSCEn3-HiYK3bab9O6QgQNtpSxdUGJoLOzxqkohLSl4-orGkEf5DnmZQvZy76QWWokrJHCweR8mY9aGnJs4rA67QjmVSBDT2FaWwm4HFX6AcimvvSLYse3A/s320/infernalaffairs.jpg" border="0" /></a><br /><div></div><br /><p>Tämänkertainen arvio on hyvä aloittaa asiaan hyvin löyhästi liittyvällä muistelulla. Olin työmatkalla Pariisissa vajaa kymmenkunta vuotta sitten erään suomalaisen julkkispariskunnan kanssa. Pariisin yöelämässä oppaanamme toimi Pariisissa asuvassa suomalaismies, joka vei meidät paikalliseen pintaliitomestaan, nimeltään muistaakseni VIP Room. Paikka ei ollut kovinkaan tuttu oppaallemme ja jonot juottolaan olivat todella pitkät. Jostain syystä paikan portsari bongasi yhden seurueemme mieshenkilöistä ja luuli tätä mitä ilmeisimmin joksikin kansainväliseksi tähdeksi, sillä pääsimme jonon ohi suoraan ravintolan keskellä sijaitsevaa vip-karsinaan.</p><p>Istuimme alas ja syvennyimme drinkkilistaan, kun oppaamme sananmukaisesti jäykistyi paikalleen. Kaveri kuiskasi minulle, että tilaat pullon vodkaa nyt heti pöytään. Tutkin hinnastoa ja olin pian 1 500 markkaa köyhempi. "Otatte nyt kohteliaasti yhdet paukut ja sitten lähdetään nopeasti pois täältä", opas totesi. Oppaan mukaan meidän pöydämme viereiset pöydät oli kansoitettu Pariisin hongkongilaismafian nokkamiehillä, joita ei ollut syytä katsoa ja muutenkin käytöksen piti olla moitteetonta. Tämän kuultuamme drinkeissä ei kauaa nokka tuhissut ja vaihdoimme kapakkaa.</p><p>Tästä pääsemmekin sopivasti päivän elokuvaan, hongkongilaiseen Infernal Affairsiin, josta minulla ei valitettavasti ole lainkaan niin paljon kerrottavaa kuin tuosta illasta Pariisin yössä. Rikollis/mafiajengin johtaja pistää oppipoikansa poliisikouluun, joista yksi päätyy undercover-agentiksi ja toinen rikospoliisin johtopaikoille. Tämän parivaljakon kamppailua hyvän ja pahan kanssa elokuvassa seurataan, mutta mielestäni leffa ei pysty luomaan kovinkaan intensiivistä tai koukuttavaa tunnelmaa. </p><p>Ei muuta sanottavaa.</p><p><strong>0 nukahdusta</strong></p><p><strong>2 tähteä</strong></p>Ville Kormilainenhttp://www.blogger.com/profile/13438709920944825709noreply@blogger.com0